Hyvän mielen päivitys.
Onnellinen olo! Ihan mahtava tunne. Koko päivä on ollut rento ja kepeä, tekemiset on olleet ilman aikatauluja ja siksi kai semmoinen takakireä olo ei ole päässyt edes nostamaan päätään. Pakko hehkuttaa tätä, kun harvoin tulee kerrottua että on kivaa, usein sitä vain osaa valittaa.
Päivä on ollut arkinen, ilman mitään juhlallisuuksia, vaikka Suomi onkin 96-vuotista itsenäisyyttään juhlinut. Ollaan nautittu kotona olosta, hymyilty normaalia enemmän ja jätetty sarkastiset heitot puolisonkin kanssa minimiin. On tullut hipaistua toista ohimennen ja lasten on antanut hupsutella ja villiintyä. Vilijonkka minussa on pysynyt piilossa. Tein jopa piparkakkutaikinan jääkaappiin, kätevä emäntä siis. Onnistumisen hetket oman harrastuksen parissa ja henkinen ylävitonen sieltä takataskussa kruunasi päivän.Puusaunan löylyissä mietin miten mukavaa tämä elämä on.
Elämässä tarvitsee olla näitä arkisia onnistumisen hetkiä. Taaperrat sitä omaa polkua eteenpäin, aina samoilla rutiineilla mutta sitten joskus se oma asenne tekee matkasta hienomman. Kaikessahan se sitten näkyy. Hyvä minä!
Rentous jatkuu kun pikkujoulut kutsuu huomenna ja päästään viettämään hetkinen aikuisten aikaa, kun pojat saa isovanhemmat luokseen. Lapsille mukavaa vaihtelua, ainakin innolla odottavat. Itsekin jo melko innoissaan mietin vaatteita ja pakkailin laukkua hotelliyötä varten. Puoliso kommentoi erään laulajattaren tiukkaa asua, mietti lieneekö kerännyt liikakiloja. Rentous meinasi hetkeksi haihtua kun mietin "makkarankuorta" johon arvelin itseni survoa. Paikkasi ryökäle onneksi asian ja sanoi että näytän aivan erilaiselta. Varmasti, kymmenen vuotta vanhempana ja eri tukan värin omaavana ;)
Linnanjuhlien jatkot telkkarista viimeistelee tämän illan sohvalla. Kirjoittelen, ja kuuntelen puolella korvalla, kun Teräsniskan Suvi laulaa täydellisestä elämästä. Sitä tämä on, varjoja ja valoja, sekoitus onnea ja surullisia vaiheita... täydellinen tämäkin elämä, täynnä laulunaiheita. Elastinen jatkoi vielä sanomaa: Anna sen soida. Näillä eväillä jatketaan, kohti huomisia "juhlallisuuksia". Annetaan laulun aiheita täynnä olevan elämän soida.
Ihanaa itsenäisyyspäivän iltaa kaikille!
Päivä on ollut arkinen, ilman mitään juhlallisuuksia, vaikka Suomi onkin 96-vuotista itsenäisyyttään juhlinut. Ollaan nautittu kotona olosta, hymyilty normaalia enemmän ja jätetty sarkastiset heitot puolisonkin kanssa minimiin. On tullut hipaistua toista ohimennen ja lasten on antanut hupsutella ja villiintyä. Vilijonkka minussa on pysynyt piilossa. Tein jopa piparkakkutaikinan jääkaappiin, kätevä emäntä siis. Onnistumisen hetket oman harrastuksen parissa ja henkinen ylävitonen sieltä takataskussa kruunasi päivän.Puusaunan löylyissä mietin miten mukavaa tämä elämä on.
Elämässä tarvitsee olla näitä arkisia onnistumisen hetkiä. Taaperrat sitä omaa polkua eteenpäin, aina samoilla rutiineilla mutta sitten joskus se oma asenne tekee matkasta hienomman. Kaikessahan se sitten näkyy. Hyvä minä!
Rentous jatkuu kun pikkujoulut kutsuu huomenna ja päästään viettämään hetkinen aikuisten aikaa, kun pojat saa isovanhemmat luokseen. Lapsille mukavaa vaihtelua, ainakin innolla odottavat. Itsekin jo melko innoissaan mietin vaatteita ja pakkailin laukkua hotelliyötä varten. Puoliso kommentoi erään laulajattaren tiukkaa asua, mietti lieneekö kerännyt liikakiloja. Rentous meinasi hetkeksi haihtua kun mietin "makkarankuorta" johon arvelin itseni survoa. Paikkasi ryökäle onneksi asian ja sanoi että näytän aivan erilaiselta. Varmasti, kymmenen vuotta vanhempana ja eri tukan värin omaavana ;)
Linnanjuhlien jatkot telkkarista viimeistelee tämän illan sohvalla. Kirjoittelen, ja kuuntelen puolella korvalla, kun Teräsniskan Suvi laulaa täydellisestä elämästä. Sitä tämä on, varjoja ja valoja, sekoitus onnea ja surullisia vaiheita... täydellinen tämäkin elämä, täynnä laulunaiheita. Elastinen jatkoi vielä sanomaa: Anna sen soida. Näillä eväillä jatketaan, kohti huomisia "juhlallisuuksia". Annetaan laulun aiheita täynnä olevan elämän soida.
Ihanaa itsenäisyyspäivän iltaa kaikille!
Kommentit
Lähetä kommentti